Taas ollaan menty ja tehty...

Kuukausi sitten saatiin talliin uusi ratsutettava. Todella näpsäkkä, 5-vuotias, rautias tamma. Hellurei ja hellät tunteet, siinä on hevosessa virtaa! 
Todella kiltti, ei säpsyile eikä kuikuile, mutta on vain hyvin menevä yksilö. Lisäksi ei ole entisessä kodissaan ihan opetettu kuuntelemaan istuntaa ja edestä jos vähänkään ottaa liikaa, niin heittää pään ylös ja vain menee.

Siinä ollaan taas opeteltu olemaan nopeita apujen kanssa ja istuttu, istuttu, istuttu. Onneksi tyttö oppii nopeasti, joten pari kertaa kun istuu kunnolla vastaan, on hevonen hyvin avuilla ja tällöin aivan ihana ratsastaa. Jahka tuo saa vähän lisää voimaa ja lihaksia, niin sieltä kyllä lähtee liikettä tulemaan ja kunnolla.

Omia vatsa- ja selkälihaksia on tullut rääkättyä pomon GP-ruunan kanssa :D
On aika herkkähipiäinen kaveri eikä karvoja ole kesäaikaan juuri lainkaan ja nyt näin karvanvaihdon aikaan siltä sitten vatsavyö hankasi kainalon auki... vaikka sillä on lampaankarvapäällinen ja ties mitä!
Jotenkinhan se on pidettävä kunnossa ja liikkeessä, joten ei muuta kuin minä selkään ilman satulaa ja menoksi. Kolme viikkoa menty näin ja hyvin toimii :D 
Ruuna jopa tuntuu viihtyvän ilman satulaansa. Välillä se mielellään ottas vähän keskiravia ja maastolenkit on kauhean kivoja, kun tyyppi on sellainen vellihousu, ettei tosikaan. Mutta me pärjäillään ;)

Ratto taas on ottanut nyt viikonlopun yli rauhallisesti. Viime viikko oli aika rankka, joten annettiin vähän lomailla, tämä viikkokin otetaan vielä aika rauhallisesti ja sitten taas jatketaan hommia. 
Raton vuokrauksen tunneille olen päättänyt lopettaa juteltuani pomoni sekä eläinlääkärimme kanssa. Oltiin kolmisin sitä mieltä, että pari kertaa viikossa vuokraajan kanssa juokseminen ja minun treenit päälle on vähän turhan rankka ohjelma tytölle, etenkin, kun joudun vuokraajan jälkeen ratsastamaan hevosen taas irtonaiseksi ja avuille.
Näinpä siis tarjoan sitä joko vain maastoiluun tai lopetan vuokraamisen kokonaan, riippuen nyt ihan sitten vuokraajasta.

Pieni loma on kuitenkin tehnyt sille hyvää, ollaan nautittu aurinkoisista käyntimaastoista ja natusteltu ensimmäisiä uusia ruohotupsuja, mitä tuolta maasta pukkaa :)
Hyvää vauhtia kohti kesää ja laidunkautta!

I HA NAA! Melkein 20 astetta lämpöä päivisin ja aivan ihananmuhkea auringonpaiste! On aivan tajuttoman I HA NA fiilis vetää hevosilta loimet pois päältä ja antaa niiden pyöriä mielinmäärin tarhoissa ja lekotella auringonvalossa :)

Lauantaina vedettiin Raton kanssa kunnon rallimaasto. Löydettiin tosi kiva reitti, jossa saatto parin kilsan verran painella yhteen suuntaan ja takasinpäin toki sama :D
Ja ponihan meni... mutta miten se meni! Tukka putkella, korvat niin hörössä, ettei niitä soppalusikoita hörömpään saa ja silmät lautasen kokoisina. Paineli menemään minkä kintuistaan pääsi.
Eikä se mokoma tahtonut siirtyä raviin enää sen jälkeen! Se kyllä jarrutti juu, sehän jarruttaa aina, mutta ei se askellajia suostunut vaihtamaan... kunnes tietysti sitten laukkaaminen paikallaan oli hitaampaa kuin ravaaminen eteenpäin ;) Ja taas mentiin! Ties millasta keskiravia se sieltä pisti tulemaan :D

Oli kiva huomata, että spurttaaminen teki tammalle hyvää. Nyt ollaan treenattu monta viikkoa peräjälkeen ja maastolenkit on lähinnä olleet pelkkää käyntiä tai pari hassua ravipätkää. Tuli siis tarpeeseen, vähän kovempi meno.

Sunnuntaina sillä oli vapaapäivä, kuten kaikilla meidän tallin hevosilla. Köpötteli sen tuntinsa koneessa ja ulkoili loppupäivän... edelleen siinä auringonpaisteessa.

Tänään päästiin vihdoin myös kentälle, pois maneesinseinien sisäpuolelta. Itse ratsastan mieluummin kentällä, kesäisin se vain tuppaa olemaan vaikeaa, kun kello yhdeksän jälkeen sinne on aika turha edes yrittää, jos ei tahdo paarmoja kimppuunsa ja palanutta ihoa... hikeä tihkuvaa hevosta unohtamatta. Iltaisinkin onnistuu vasta lähemmäs kahdeksaa :/ Eli aina kun vaan kyetään, tungetaan sinne kentälle. Nyt on vielä pari kuukautta aikaa, ennen kuin ne pahimmat kesähelteet tuppaa päälle. 

Ratto oli tosi pirteä. Vähän se kenkkuili, kun ei olis tahtonut pysyä lyhyenä ja avuilla, mutta muutaman siirtymisen ja temponvaihdon jälkeen saatiin sekin asia ratkaistua. Pomo vielä vähän aikaa katseli meidän menoa ja totesi sen näyttävän paljon paremmalta kuin pari viikkoa sitten mm. tuntuman suhteen. Sanoi myös, että Ratosta on tullut mukavan energinen liikkeissään, ei tarvitse enää jokaista askelta puristaa ulos.

Itselle teki hyvää viime viikkoinen poniorin ratsastus. Sain paljon paremman tuntuman siitä, miten minun pitää ratsastaa vielä paremmin takasia kohti kättä. Poni kun esim. ravaa joko vitosen verran, tai sitten kasin verran, riippuen ihan siitä miten hyvin sen pistää polkemaan sieltä takaa. Ravaahan nuo kaikki läpi selän, mutta ponin kanssa oli hyvä opetella, miten paljon enemmän hevosesta saa ravia irti, kun tuntuma sekä istunta ovat kunnossa ja takaset oikeasti energiset.
Tätä samaa metodia on nyt sitten sovellettu tietysti myös Rattoon ja kyllä sieltäkin vielä vähän enemmän irtoaa. Sen täytyisi vielä paremmin pysyä istunnan alla ja tuntuman oltava vielä tasaisempi, mutta kuten pomokin sanoi, ollaan hyvää vauhtia menossa oikeaan suuntaan. On otettava tietysti huomioon, että Ratolta uupuu vielä vähän voimaa ja lihasta ihan siihen maximaaliseen liikkeeseen.

Aikamoista hullunmyllyä :D

Tallimestarin äiti on huonona, joten hän sitten tarvitsi pikalähdön kotiin. Hoitaja viettelee rästilomia ja tässä olis hevosiakin vielä ratsastettavana ihan muutama.

Onneksi meillä ollaan sopeutuvaisia ja minä olen sitten saanut laittaa talikkoa heilumaan. Eipä se haittaa, tallinteko on opittu jo aikapäiviä sitten, joten ne parikymmentä karsinaa menee siinä tunnissa. Ehditään sitten vähän muutakin. Toisen ratsuttajan tehtäväksi jää sitten väkirehujen ruokinta, kävelytyskone ja tarhaus.

Pääasiassa ne omat vakiratsastettavat kasvattelee vielä kuntoa. Pomolle tullut sitten paria hevosta vielä lämmiteltyä, yhden niistä pitäisi 15. ja 16. päivä osallistua joukkuevalmennuksiin (pomo kuuluu Baijerin kouluratsastusjoukkueeseen), joten sille on pistetty vähän enemmän puhtia siihen menoon :D
Tänään harjoiteltiin piffejä ja paffeja, itse autoin maastakäsin. Hienosti toimi, tammalla on luonnostaan niin hyvä tahti siinä hommassa, ettei se paljoa tarvitse. Jalkojaan se ei "talon puolesta" nostele kovin korkealle, mutta kun sitä vähän herättelee, niin nousee ne kintut siltäkin :)

Yhtä ratsutettavaa ponioria olen väkerrellyt. Pistettiin siltäkin jalat liikkeelle ja huhhuh, mikä meno oli sen jälkeen. 
Tyyppi on vähän vaikea. On melko vaikea edestä ja lisäksi kulkee mielellään sellaista "mikkihiiri-ravia", että siinä on vähän tekemistä, kunnes liikkuu oikein. 
Tunne oli kyllä mahtava, kun sen sai istunnan alle ja pisti vähän takaata vauhtia! Se poni lentää siinä vaiheessa :D Muutamia lisäyksiä ja siirtymisiä... aivan tajuttoman hieno tunne!

Ekoihin kisoihinkin on jo ilmottauduttu, HeB:hen... lisenssikokeeseen, joka vaaditaan merkkisuoritusten jälkeen, jotta saa sitten ihan virallisesti kilpailla. Huhtikuun alussa startti, eli on vielä aikaa hienosäätää ;)

Raton kanssa vahvistetaan sen laukkaa temponvaihteluilla, siirtymisillä (etenkin laukka-käynti) ja "harjoituspirueteilla" = laukkapiruetti vain vähän isommalla alueella. 
Ravilisäyksiä kovaa kyytiä ja sitten vähän vielä vaihtoja käynnin kautta ja sitä vastalaukkaa... muuten yritän vain pitää sen taipuvaisena sivuttaisliikkeillä ja volteilla... suoraa uraa ei meillä juuri tällä hetkellä kuljeta :D
Temponvaihteluita meillä tehdään myös ravissa melko paljon, pyritään pitämään tamma mahdollisimman lyhyenä ja takajalat aktiivisena, sai ennen joulua lomailla melko paljon ja muutenkin ratsastus oli sellaista "vähän sinne päin", joten lihaksethan sieltä sitten vähän hävisi. Nyt kuitenkin taas täysillä back in business!
Onneksi Ratto on nöyrä ja yritteliäs tyttö, pistää aina parastaan ja tämä viikko onkin sujunut tosi hienosti. Tuntuma on taas paljon tasaisempi ja se kulkee kunnolla selän läpi eikä tikittele menemään miten sattuu. Jopa laukka, joka on Raton heikko kohta, on jo paljon tahdikkaampaa ja lennokkampaa. Lisäyksissä se pysyy siivosti istunnan alla eikä leviä käsiin :)

Näillä jatketaan!
 

From this moment on it's time to get real!

"Et sä voi"
"Se on liian rankkaa, tuut kuitenki maitojunalla nopeesti kotiin..."
"Et sä osaa"
"Ei susta vaan ole siihen"
"Sä et vaan osaa ratsastaa etkä sä koskaan tule oppimaan..."

"Anna mennä vaan, ei se mitään ota jos ei annakaan!"
"Tottakai sä voit! Mikset voisi?"
"Mitä sun sydän sanoo? Jos susta tuntuu, että sä haluat kokeilla, niin sitten menet ja kokeilet. Eipähän tarvii harmitella, ettei koskaan edes yrittänyt. Muistat vaan, että sä oot aina tervetullut kotiin."

Tästä se siis alkaa, matka kohti ratsuttajan papereita.

Useampi vuosi tästä on puhuttu ja haaveiltu, vaan nyt vihdoin tehdään haaveista totta. Reilun vuoden verran olen ratsastanut työkseni ja nyt sitten haetaan ne viralliset paperit kotiin.

Teen paperit oppisopimuksella, mutta koska työnantajallani ei ole masterin papereita, on minulla joitakin rajoituksia opiskeluni suhteen:

- Kun "normaalin koulun" käyvät valmistuvat kolmessa vuodessa, minä valmistun neljässä ja puolessa.

- En saa osallistua minkäänlaisille, koulun järjestämille, kursseille. Joudun siis itse opiskelemaan niin teorian kuin myös ratsastuksen. En myöskään saa osallistua välikokeisiin.

- Kun haluan osallistua päätöskokeisiin, on minun todistettava, että olen tosiaan ollut työnantajallani 4,5 vuotta. Tämän jälkeen minut kutsutaan koulun puolesta kokeisiin ja sitten vain toivotaan parasta.

Loppukokeissa minun olisi ratsastettava helppo A-tasoisesti koulupuolella ja hypättävä 120cm (Saksan taso L). Samoin minun on kyettävä opettamaan tällä tasolla ja osattava vielä teoriassa selittää hevosen ja ratsastajan koulutuksesta, hevosenpidosta sekä hoidosta... eli opittavaa ei suinkaan ole vähän.

Tämän hetkinen taso on siellä jossakin HeB:n ja A:n välillä, toki sekaan mahtuu joitakin asioita vaativan luokista, mutta HeA täydellisesti millä tahansa hevosella? Ei ihan vielä.

Perusratsastus siis sujuu hevosella kuin hevosella, samoin pikkuongelmien ratkaisu, kuten jäykkyys, väärinpäin kulkeminen jne. ovat ratkaistavissa ihan omasta takaa. Tiettyjen asioiden opettaminen, kuten esim. sivuttaisliikkeet ovat myös tuttua hommaa.

Mutta hevosen vieminen nollasta HeA:han omin päin, tämä vaatii vielä hieman oppimista.

Estepuolella suurinpiirtein sama juttu. Omilla hevosilla on tullut hypittyä kisoissa 110cm, kotona menty myös pari kertaa 120cm, mutta ihan oikea rata ja siihen päälle tyyliarvostelu? Tähänkin tarvitaan vielä "jokunen" ratsastustunti.

Lisäksi n. vuosi ennen kokeita pitäisi löytää vielä lainahevonen, joka tuon 120cm ratana hyppää. Eli puskaradio on pistetty laulamaan jo nyt!

Toistaiseksi istuntaa jne. teknisiä asioita voin harjoitella omalla hevosella, mutta varsinaisiin kokeisiin en sitä voi käyttää.

Alkavalla kisakaudella on tarkoitus mennä HeB:tä työnantajan nuorikoilla, ehkä loppukaudesta saadaan sekaan vielä jokunen HeA. Hyvällä lykyllä pääsen loppukaudesta kisaamaan HeA:ta niin paljon, että saan sijoitukset kasaan, jotta voin sitten nostaa kilpalupani tasolle kanki-HeA ja VaB (L ja M) seuraavalle kaudelle. 

Tarkoitus on valmistua 2016. Olen silloin ollut nykyisessä työpaikassani reilut viisi vuotta. Jos oppiminen sujuu sutjakkaasti, niin toki valmistuminen aikaistuu. Varaan kuitenkin mieluummin enemmän aikaa tähän ja teen sen kunnolla, kuin että panikoin olenko oppinut riittävästi, olenko tarpeeksi hyvä, mitä jos, mitä jos, mitä jos...?

Tervetuloa siis seuraamaan oppimisprosessia, kommervenkkejä tallilta ja treeneistä, onnistumisia ja takapakkeja sekä sitä tasaista arkea :)