From this moment on it's time to get real!

"Et sä voi"
"Se on liian rankkaa, tuut kuitenki maitojunalla nopeesti kotiin..."
"Et sä osaa"
"Ei susta vaan ole siihen"
"Sä et vaan osaa ratsastaa etkä sä koskaan tule oppimaan..."

"Anna mennä vaan, ei se mitään ota jos ei annakaan!"
"Tottakai sä voit! Mikset voisi?"
"Mitä sun sydän sanoo? Jos susta tuntuu, että sä haluat kokeilla, niin sitten menet ja kokeilet. Eipähän tarvii harmitella, ettei koskaan edes yrittänyt. Muistat vaan, että sä oot aina tervetullut kotiin."

Tästä se siis alkaa, matka kohti ratsuttajan papereita.

Useampi vuosi tästä on puhuttu ja haaveiltu, vaan nyt vihdoin tehdään haaveista totta. Reilun vuoden verran olen ratsastanut työkseni ja nyt sitten haetaan ne viralliset paperit kotiin.

Teen paperit oppisopimuksella, mutta koska työnantajallani ei ole masterin papereita, on minulla joitakin rajoituksia opiskeluni suhteen:

- Kun "normaalin koulun" käyvät valmistuvat kolmessa vuodessa, minä valmistun neljässä ja puolessa.

- En saa osallistua minkäänlaisille, koulun järjestämille, kursseille. Joudun siis itse opiskelemaan niin teorian kuin myös ratsastuksen. En myöskään saa osallistua välikokeisiin.

- Kun haluan osallistua päätöskokeisiin, on minun todistettava, että olen tosiaan ollut työnantajallani 4,5 vuotta. Tämän jälkeen minut kutsutaan koulun puolesta kokeisiin ja sitten vain toivotaan parasta.

Loppukokeissa minun olisi ratsastettava helppo A-tasoisesti koulupuolella ja hypättävä 120cm (Saksan taso L). Samoin minun on kyettävä opettamaan tällä tasolla ja osattava vielä teoriassa selittää hevosen ja ratsastajan koulutuksesta, hevosenpidosta sekä hoidosta... eli opittavaa ei suinkaan ole vähän.

Tämän hetkinen taso on siellä jossakin HeB:n ja A:n välillä, toki sekaan mahtuu joitakin asioita vaativan luokista, mutta HeA täydellisesti millä tahansa hevosella? Ei ihan vielä.

Perusratsastus siis sujuu hevosella kuin hevosella, samoin pikkuongelmien ratkaisu, kuten jäykkyys, väärinpäin kulkeminen jne. ovat ratkaistavissa ihan omasta takaa. Tiettyjen asioiden opettaminen, kuten esim. sivuttaisliikkeet ovat myös tuttua hommaa.

Mutta hevosen vieminen nollasta HeA:han omin päin, tämä vaatii vielä hieman oppimista.

Estepuolella suurinpiirtein sama juttu. Omilla hevosilla on tullut hypittyä kisoissa 110cm, kotona menty myös pari kertaa 120cm, mutta ihan oikea rata ja siihen päälle tyyliarvostelu? Tähänkin tarvitaan vielä "jokunen" ratsastustunti.

Lisäksi n. vuosi ennen kokeita pitäisi löytää vielä lainahevonen, joka tuon 120cm ratana hyppää. Eli puskaradio on pistetty laulamaan jo nyt!

Toistaiseksi istuntaa jne. teknisiä asioita voin harjoitella omalla hevosella, mutta varsinaisiin kokeisiin en sitä voi käyttää.

Alkavalla kisakaudella on tarkoitus mennä HeB:tä työnantajan nuorikoilla, ehkä loppukaudesta saadaan sekaan vielä jokunen HeA. Hyvällä lykyllä pääsen loppukaudesta kisaamaan HeA:ta niin paljon, että saan sijoitukset kasaan, jotta voin sitten nostaa kilpalupani tasolle kanki-HeA ja VaB (L ja M) seuraavalle kaudelle. 

Tarkoitus on valmistua 2016. Olen silloin ollut nykyisessä työpaikassani reilut viisi vuotta. Jos oppiminen sujuu sutjakkaasti, niin toki valmistuminen aikaistuu. Varaan kuitenkin mieluummin enemmän aikaa tähän ja teen sen kunnolla, kuin että panikoin olenko oppinut riittävästi, olenko tarpeeksi hyvä, mitä jos, mitä jos, mitä jos...?

Tervetuloa siis seuraamaan oppimisprosessia, kommervenkkejä tallilta ja treeneistä, onnistumisia ja takapakkeja sekä sitä tasaista arkea :)